sunnuntai 4. tammikuuta 2015

Ice Ice Baby

Ei kyllä kannattais kirjotella väsyneenä vissiin mitää blogijuttuja. Katoin tota mun edellistä postausta ja se oli kyllä jotenki tosi sekava ja töksähtelevä. Suokaa anteeks. Koitan skarpata. Unohdin myös hehkuttaa kuinka siisti paketti mulle oli tullu postissa sinä aikana ku olin Suomessa! Tai se kyllä tuli jo sillon perjantaina, mutta sattu tulemaan postisetä puoli tuntia sen jälkeen ku olin lähteny kaupungille ja puoli tuntia ennenku mun kämppis tuli kotiin. Perfekt. No, kaverit oli käyny sen lauantaina kuitenki hakemassa ja sain sen sitte niiltä hakea ku tulin takasi. Olin marraskuussa laittanu Hannover 78:n rugbyjoukkueelle mailia että ne on mun lempparirugbyjoukkue Hannoverissa ja mietin et oisko niillä jotain fanisälää mitä voisin ostaa. Sieltä sitte tuliki vastaus ja pitkän odottelun jälkeen myös paketti postissa. Paketista löyty t-paita, huivi, muki, joku tarra ja joku pinssityyline asia ja sitte se setä oli vielä tulostanu mulle jonku niiden historiikin. Hihihi. Ja nää säläthän mulle siis ihan lahjotettiin. How awesome is that?


Mä vähän epäilin että on pikkasen tylsä viikonloppu tiedossa. Oltiin sovittu mun buddyn kans et mennään yksille talvimarkkinoille, mutta se oliki sitte kipeenä ja mun suunnitelmilta katos ihan pohja. Oikeen ei tehny mieli shoppailemaankaan lähteä alennusmyynteihin ku ei tonne op:n nettipankkiin oikeen meinannu päästä tarkistamaan, että paljoko siellä on rahaa, eikä ollu varmuutta siitäkää et saako sitä rahaa täällä ees nostettua. Eikä Saksan tiliäkää viittiny tyhjätä ku jos noi op:n häiriöt ois vaikka jatkunu pidempään. Mulla oli kuitenki onni myötä ja koko viikonloppu oli täynnä ohjelmaa!

Perjantaina lähin käymään päivällä Wolfsburgin outleteissä ku halusin ostaa synttärilahjan sieltä mun veljentytölle. Matka vähä venähti, koska eka junayhteys oli myöhässä ja tunnin junamatka venähti kahen tunnin mittaseks ja takasipäin menevää junaa sai odottaa sitte tunnin kauemmin ku oli tarkotus. Eise mitään, lahja löyty ja se oli pääasia. Tein myös samalla itelleni löydön: Adidaksen toppi 2,50e. Illaks mua oli pyydetty kattoon jääkiekkoa ja päätin sit lähtee ku ei muutakaa tekemistä ollu. Oli mukava ilta, vaikka saksalaista jääkiekkoa en pidä kyllä tästä lähtien ainakaan juuri minään. Ei se ehkä iha ykkösliigaa ees tainnu olla, mutta silti. Peli ei ollu ees kauheen jännittävä ku Hannover vei 9-2 ja jokanen veto tuntu menevän maaliin. Silti se tunnelma oli hurjan siisti. Ku kotijoukkue tuli jäälle niin kaikki kannattajat sytytti sädetikut palamaan ja niitä siinä sitte heiluteltiin. Ja sitte olin taas hämilläni siitä että katsomossa sai juoda olutta. Ja polttaaki olis saanu. Meininki tosi ei-Suomi.




Tommosen hienon kiekonki sain muistoks. Lauantaillekki ilmaantu ohjelmaa ku toi mun hyvän ystävän serkku ehotti et lähtisin sen ja sen kavereiden kanssa Harziin luistelemaan. No mikä ettei. Reilun tunnin verran sai ajaa vuorille päin ja sitte alko lunta näkymään! Luistelemaan ei kuitenkaan päästy, koska sinne oli joku muutama muuki menossa, niin mentiin sitte kelkkamäkeen. Oli niiiin hauskaa pitkästä aikaa laskee mäkeä. Mun mielestä oli myös jotenki tosi siistiä, että saksalaisilla näyttäs olevan ihan tommosia kunnon puisia kelkkoja, ku suomalaisilla tuntuu aina olevan se perus muovipulkka.

Mut ihme "all talk and no action" -ihmisiä nää mun saksalaiset ystävät. Sinne kelkkamäkeen piti kävellä hetken matkaa semmosta tietä, joka oli iha peilijäässä ja semmosta pientä ylämäkeä koko menomatka. Ne sitte heitti et tänhä voi iha hyvin vetää sit takaspäin tullessa kelkalla alas ja kaikki siinä oli kovaa kelkan kyytiin hyppäämässä ku lähettiin pois ja mä olin iha että ootteko ny aivan tosissanne, se näytti iha tosi vaaralliselta ku ei siinä pystyny yhtää jarruttamaankaan. No, loppupeleissä se olinki sitte vaan minä ja yks toinen tyyppi joka laskettiin se kahestaan kelkalla alas. Nössöt. Sen jälkeen käytiin vielä varmaan maailman parhaassa schnitzelravintolassa syömässä. Siellä oli varmaan 20 eri schnitzelsorttia ja sitä sai neljässä koossa: 250g, 500g, 750g tai kilon jööti. Mulla riitti se pienin ja oli kyllä ehdottomasti paras schnitzel minkä oon ikinä eläessäni syöny.

Just like in Finland

Oli siis lievitystä koti-ikävään ku koko viikonloppu oli täynnä lunta ja jäätä. Tänään kävin myös pitkästä aikaa juoksemassa, mikä oli tosi ihanaa, vaikka mua nyt sit sattuuki lonkkaan aika paljon. Mut mä en nyt jaksa antaa yhen niveltulehduksen häiritä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti