Hannover

Ihana, ihana Hannover. Siellä on tullu käytyä jo useempaan otteeseen, mutta nyt vasta pääsi kunnolla näkemään kaikkia nähtävyyksiä ja ihania maisemia. Yllättäen suurin osa Hannoverinki nähtävyyksistä koostu kirkoista. Mutta siellä oli lisäks myös upee raatihuone, ts. kaupungintalo. Siellä pääs taas ylläriylläri torniin, josta oli kyllä aivan mielettömät maisemat, täytyy myöntää. Mukavaa oli ettei tällä kertaa tarvinnu kiivetä miljoonia portaita, joissa on tämmöselle megasporttiselle mimmille ihan liikaa suorittamista. Ylös siis pääsi hissillä. Ko. hississäkin oli erikoisuutensa, sillä se ei suinkaan menny suoraan ylös vaan se meni niinku semmosta kupolia pitkin, eli kaarsi aika jyrkästi jossain vaiheessa. Pelotti muuten iha törkeesti.

Maschpark

Intopiukeena Neue Rathausista

Maschsee

Myös Hannoverissa melkeen kaikesta kerrottiin, että "tää rakennettiin vuonna se ja toi, mutta toisen maailmansodan aikana pommitettiin, mutta sitte se taas rakennettiin uudestaan samanlaiseks". Melko sitkeitä nää saksalaiset. Yks kirkko oli jätetty kuitenki korjaamatta, ja siitä oli tehty muistomerkki. Se oli kyllä jotenki paljo vaikuttavampi ku ykskään entisöity kirkko, sillä siinä pysty kuitenki hyvin kuvittelemaan mimmonen se kirkko on sillon ennenmuinoin ollu, ja sitte taas nähä sen, millasta tuhoa se sota saikaan aikaan.

Oon ehkä jo sanonu, että Hannover on tehny muhun lähtemättömän vaikutuksen ja se tunne vaan vahvistu tällä reissulla. Ihan upee kaupunki. Ja jos siellä tulee joskus vierailtua, niin ehdottomasti toi Neues Rathaus on aivan pakko nähä. Se on jo itessään aivan upeella paikalla Maschseen ja Maschparkin hollilla, lisäks se on sieltä sisältä ihan törkeen pähee ja sieltä ylhäältä on huonollaki säällä iha mielettömät maisemat. Ja se hissi sinne ylös on jo itessää iha kokemisen arvonen. Ainut miinus Hannoverissa on, et se on vähäsen ehkä kallis kaupunki. Vaikkaki silti Suomeen verrattuna halpa, ettei siitäkää ny liikaa viitti valittaa.

Nanas

Göttinger Sieben

Materialismionni

Perjantaina, elikkä eilen oli suuntana Wolfsburg, ja sen designer outletit. Tuhlaaminen oli siis päivän teema. Enpä tiiä kuinka pitkä kertomus tästä nyt ees tulee, mutta muutamalla sanalla vois hehkuttaa kaikkea ihanaa mitä sieltä rahaa vastaan sai. Siellä oli siis kaikkia valtavan ihania merkkiliikkeitä, mm. Nike, Puma, Adidas, Michael Kors, Hilfiger, CK, ja ja ja, ja voi olla, että sinne pitää lähempänä joulua tai joulun jälkeen vielä toistamiseen suunnata. Reissun paras löytö oli Michael Korsin kellon aaaivan pilkkahintaan. Oon siitä ehkä vähä liian onnellinen. Lisäks löyty yks paita ja Niken treenisortsit ja vähä joululahjoja, että ei ny ihmeempää. Mitä ny sitte lopuks sijotin vielä n. 50e Lindtin suklaakauppaan. Mutta siinä oli siis paljo lahjoja. Jatootaaa, sitte piti vielä tulla Hannoverin ja Primarkin kautta kotiin ku oltiin shoppailun makuun päästy.. Sieltä tarttu kans pari paitaa mukaan ja ohimennen luottoDeichmanilta yhet kengät. Nyt voi laittaa lompakon hetkeks kii.

Tänään oltiinki sitte Hannoverkierroksella ESN:n kanssa, mutta siitä lisää vähä myöhemmin :)

Easy living

On pitäny vähä taukoa kirjottamisesta! Mutta on ollu nii jännittävää.

Viikonloppuna meillä oli Go Intercultural - International Campus - workshop. Mulla oli pienet ennakkoluulot, koska edessä oli 12 tuntia yliopistolla viikonloppuna, ja ajattelin, että tää tulee olemaan aivan hanurista. Olinpa onneks väärässä, ja oliki hauska viikonloppu ja saatto siinä sivussa jotain myös oppia. Hauskan tosta workshopista tais kyllä tehä se, että sitä veti opiskelijat, nii ei ollu turhan totinen meininki. Toine samanlainen sitte vielä joulukuussa eessä, ja noppia ropisee. Saatiinpa muuten aikaseks ehottaa yhelle tyypille, joka järkkää tämmösiä kansainvälisiä iltamia (KAB=KulturAustauschBar), että me voitas järkätä suomalainen ilta, ja semmone taitaa olla luvassa niin ikään joulukuussa!

 

Tällä viikolla on sitte saanu järkkäillä vähä lisää asioita, jännätä kursseilla, että mitä tuleman pitää ja vähä hapuilla sitä otetta arjesta. No, nyt mulla on saksalainen tili, pankkikortti ja nettipankkitunnukset sekä lukujärjestys ja kurssit reilassa. Mun tarvii nyt sit vaan olla kolmena päivänä yliopistolla. Maanantaisin mulla on saksaa, vähä pidemmästi (ts. 3h, hurjaa). Se opettaja vaikutti rennolta, ja mulla tulee siitä mieleen mun vanha teatteriohjaaja, nii oon vähä pähkinöissä. Lisäks se ehotti että voitas sitte joku kerta vähä järkätä ekskursiota esim. Wolfenbütteliin, josta kuuluisa kirjailija Lessing on kotosin. Samasta kaupungista löytyy myös Jägermeisterin tehdas, jossa voitas samalla myös piipahtaa. Täti tais tietää mistä naruista vetää, ku on kyse vaihtareista.

Keskiviikkosin mulla on pari vaihtarikurssia: Kulttuurienvälistä viestintää ja englannin keskustelukurssi. Jälkimmäisessä on myös iha huipputyyppi se opettaja, semmone sopivasti hullu muusikko. Torstait onki sitte keskittymiskyvyn äärirajoille viemistä, kun ekana on filosofian kurssi saksaks, josta pitää pitää luentopäiväkirjaa. Tänään kyllä tuli aika fiksu ja kaikkivoipa fiilis ku jopa ymmärsin mistä siellä puhuttiin ja mitä tapahtuu. Sen jälkeen mulla on vielä yks kurssi englanniks "language and gender". Sen kans vähä jännitti, koska periaattees sen luennoitsijan ei ois tarvinnu ottaa mua sille kurssille, mutta onneks se oli hyvä tyyppi ja otti mut sinne silti. Vaikka oliki hieman omalaatunen persoona. Mut sen kurssin aiheet oli kyllä nii mielenkiintosia, että olisin tunkenu itteni sinne vaikka väkisin. Siistiä olla pitkästä aikaa näin innoissaan opiskelusta!

Elikkä mulla nyt on sitte tiistait ja perjantait vapaat. Jeee. Aikas huikeeta on vielä se, että vaan tosta maanantain saksan kurssista on tentti. Muissa on vaa palautettavia esseitä yms. Kelpaa paremmin ku hyvin. Ainaki vähä varmempaa, että pääsee kaikki kurssit kans läpi. Kuha muistas vaan alottaa aina kaiken sit ajoissa. 

Vähän skarppasin tässä urheilunki suhteen ja menin parille yliopiston tarjoomalle liikuntatunnille. Maanantaina sulkapalloa ja tiistaina zumbaa. Siihe päälle vielä parit juoksulenkit, nii voi hyvällä omallatunnolla syödä vähä euron jätskipalloja ja juoda olutta.

Välillä voi myös ärsyttää

Torstai oli kyllä niin tuhottoman täynnä vastoinkäymisiä ettei mitään järkeä. Meillä oli kaheksalta aamulla ilmottautuminen kaupungille. Sitä varten piti ottaa passikopio. Kävin edellisenä päivänä kopioimassa mun buddyn (=tutorin) luona mun passin. Aamulla ku piti lähteä sitte sinne kaupungintalolle nii huomasin, että se mun passi oli jääny sinne tulostimeen. Voiny. No josko ne huolis tän ajokortin henkilöllisyystodistukseks? No eipä tietenkään, "huomenna uudestaan". Seuraava asia oli sitte se, että sim-kortti ilmotti tekstiviestillä, että tämä muuten suljetaan nyt, koska sun tiedot ei oo oikeet. Ei muutaku kauppaan sönkkäämään saksaks, että mitähä tämä tarkottaa. Tiedot muutettiin ja piti lähtee toimimaan tuota pikaa taas. Ei lähteny. Sitte meidät vielä houkuteltiin yliopistolle ottamaan ESN:n 25-synttärikuvaa, ja jos tulee ajoissa nii saa vohluja. Ajattelin, että jes, vohvelit pelastaa tän päivän! Päästiin paikalle hyvissä ajoin, mutta: "joooei, nää loppu just". NO EI SITTE.

No, siellä kuvan ottamisen yhteydessä meillä oli kyllä kuitenki huippuhauskaa, ja sain myös ostettua Universität Hildesheim -hupparin, joka on aivan maailman ihanin. Illalla alko sitte myös puhelin vihdoin toimia, ja mun buddy oli laittanu mulle ja yhelle italialaiselle pojalle ruokaa, mikä oli valtavan hyvää, ja mikä parasta, sitä oli paaaljon! Lisäks sai jätskiä ja keksejä ja skumppaa. Kyllä siinä sitte taas elämä kuitenki voitti.

Finland ja ESN 25v.!

Cosyyy

Olipa pitkä valitusvirsi. Mutta niinku jo totesin, kaikki järjesty ja hyvä ruoka korjas pahan mielen. Tänään käytiinki sitte Hannoverissa eläintarhassa. Siellä oli hirmun paljon jännittäviä eläimiä. Jääkarhut, leopardit, virtahevot ja vuohet oli mun lemppareita. Katottii myös semmone lintushow, jossa isot kotkat lensi iiihan meidän päiden yli, se oli hurjaa. Käytiin reissun päätteeks sit vielä syömässä, Primarkissa ja jätskillä. Toi jätski on vaan jotain ihan liian hyvää täällä, ja sitte ku on vielä kaikkia ihan hämäriä makuja. Tänää söin esim. suklaachilijäätelöä. Omnom.

Hannover on kyllä kaupunkina semmone, et se on ehkä vähä vieny mun sydämen. Siellä on jotenki vaan niin paljon kaikkea nähtävää, ja se tunnelma on siellä jotenki aivan ihana. Sitä on vaikee kuvailla, mutta siellä tulee vaan jotenki tosi onnellinen olo aina. Onneks se on vaan puolen tunnin junamatkan päässä!

 

Niijajoo!! Huippua ku sain vihdoin kierrettyä noi maablokit ja nään nyt ruutu.fistä Vain Elämään! Ihanaaa!

Kirkko, torni, kirkko, kirkko

Hoplaa!
Alkuviikko on menny nähtävyyksien ihmettelyyn pääasiassa. Maanantaina meillä oli kaupunkikierros, missä meille esiteltiin kaikki näkemisen arvoset asiat Hildesheimissa, ja nää hienot maailmanperintökohteet. Nää kohteet vaan tuntuu koostuvan täällä Saksassa lähinnä kirkoista. Ei siinä, hienoja hökötyksiä kyllä. Ei Suomessa tommosia nää. Mutta hämmentävää täällä on se, että vaikka kaikki on semmosta keskiaikasen vanhaa, niin silti kaikki näyttää suht uudelta. Sille on toki selitys, tää kylä nimittäin pommitettiin käytännössä ihan maan tasalle toisen maailmansodan aikana, ja kaikki on pitäny rakentaa uudestaan. Mutta mikä hienoa, suurin osa on haluttu rakentaa just samanlaiseks ku ennen.

St. Michaelis, St. Andreas ja Mariendom

Näkymät St. Andreasin tornista

Marktplatz

Parasta tossa kaupunkikierroksessa kyllä tais olla se loppu ku mentiin yhteen ylipikkuseen ja hellyyttävään kahvilaan, josta sai ehkä maailman parasta kaakaota. Tänään sitte yks mun suomikaveri, Iina, vei mut sen kämpän läheiseen metsään kattomaan yhtä tornia. Se oli vähä erikoista, siellä keskellä metsää ensin ihan jäätävän kokonen sotilaspatsas/muistomerkki. Ja hetken matkan päässä pieni aukio ja siellä torni.

Näiden lisäks mulla oli tänää tapaaminen semmosen opintoneuvojan kanssa, ja sen mielestä mä saan ottaa kaikki ne kurssit mitä olin aatellukki, ja että kuulosti hyvältä kaikki. Jeejee. Ei tarvi ainakaan kurssiaikataulujen perusteella takapuolta liikaa luentosaleissa kuluttaa. Mut ehkä mulle taas paljastuu karu todellisuus ku ne alkaa lateleen kotitehtäviä... Me vaan ei olla päästy ilmottautumaan noille kursseille, koska ei olla saatu mitään tunnuksia vielä. Eli meidän pitää ekalla kerralla mennä paikalle ja kysyy et saanko tulla tänne kurssille. Siinä ei pitäs olla mitää ongelmaa kuulemma, mut silti vähä jännittää! Se myös vähäse jännittää, ku about puolet noista mun kursseista ois englanniks, et miten osaa vaihtaa sit siihe ku on niin orientoitunu tohon saksan puhumiseen. Että jännää vaa jännän perään.

Perjantaina saadaan meidän opiskelijakortit, ja siinäpä on hyvä syy lähteä heti samana päivänä Hannoveriin! Lauantai ja sunnuntai meneeki sitte yliopistolla kokonaan kansainvälisten workshoppien merkeissä. Hauskaahauskaa, toivottavasti.

Einfach spazieren

Uskaltauduin lähteä tänään pettämättömän suuntavaistoni kanssa testaamaan läheisiä lenkkimaastoja. Menin nyt ekalla kerralla ihan kävellen kattomaan sitte tulevan juoksureitin. Syitä tähän oli mm. se, että pysty kokoajan seuraamaan kartalta missä mennään + kuinka pitkästi on menty ja se, että ehti räpsiä kuvia kivoista maisemista. Tosi näppärästi olin onnistunu etukäteen arvioimaan kartalta semmosen about 8-9 km lenkin. Mitä nyt sitte kuitenki kävelin jonku reippaan kilsan harhaan ajatellessani, että "mä meen sitte seuraavan sillan kohalta ton puron yli". Sitä siltaa ei ikinä tullu. Mut ei tapahtunu suurta vahinkoa, käännyin takasi ja ylitin sen puron siitä, mistä alunperin pitiki. Ens kerralla sitte vaa juoksukengät jalkaan. Ja tässä kuvapläjäys mun lenkkipolun maisemista:

  

Eiköhän noita kattellessa oo askel suhteellisen kevyt.

was für alles

Jepa, eka viikko yliopistoa vorbei. Mä oon niin uskomattoman onnellinen että toi intensiivikurssi on vihdoin ohi! Hyvä opiskeluasenne? Mut se oli niin tosi rankkaa.. Joka päivä 14-17.15 ja aina yliaikaa ja kotitehtäviä. Mut se on ny ohi ja 2 ekaa noppaa ansaittu! Yliopistoki on nyt sitte esitelty meille ja ens viikolla saa sitte vähä puolilomailla vielä, ku ei ihan kauheesti mitään pakollisia juttuja oo. Toi yliopisto on aika pieni, vaikka kuvittelinki eka jotain muuta, koska se kampus vaikutti niin isolta. Mutta siellä on vaan semmonen vajaa 7000 opiskelijaa. Mutta sehän on ihan hyvä vaan, pääasia että kurssitarjonta on kattava.

Yks vähän hämmentävä asia tuolla yliopistolla on ruokailu. Siellä yliopiston ruokalassa ruoka on ihan hyvänmakusta, mutta se johtuu lähinnä siitä, että kaikki on paistettu ja keitetty semmosessa rasvamäärässä että se on jo vähän ällöttävää. Salaattia siihen saa lisäks, mutta se maksaa ekstraa ja seki on liotettu salaatinkastikkeessa. Ja mikään vesi/juomat ei hintaan itsessään myöskään kuulu. Kaikenkaikkiaan syöminen siellä on hippasen kalliimpaa ku mitä Suomessa (se onki ainut asia). Ja toosi epäterveellistä. En tiiä tekeekö enää mieli valittaa Amican kumiperunoista. (varmasti tekee) Ja onneks tuolla ei oo pakko joka päivä syödä.

olihan toi hyvää, mutta ei oo paljo lautasmallit soitellu

Eilen sitte jatkettiin tätä ravitsevaa linjaa, ku oltiin pub-crawlilla kiertelemässä muutamia Hildesheimin pubeja. Ja se vaan tuli siellä mieleen, että se väite siitä, että saksalaiset ois jotenki täsmällisiä tai tehokkaita, on iha höpöhöpöjuttuja. Mutta, oli aivan hauskaa, vaikka on mulla joskus ehkä hauskempaaki ollu. Ja näki ainaki kaikkia kivoja pubeja ja paikkoja minne voi toistekki mennä viettämään aikaa. Ja sai kuulla hulluja juttuja amerikkalaisista. Ja kuulla ku italialainen poika laulaa "rakkaus on lumivalkoinen" about täydellisesti.

Ja tänään me vähä tuhlattiin rahaa (taas) ja käytiin elokuvissa kattomassa saksalaista viihdettä. Matkalla elokuviin nähtiin muuten yhen kaupan edessä yks setä. Sillä sedällä oli olalla ikeakassi, ja sieltä kassista pilkisti, mikäs muukaan ku hanhi. Siis elävä hanhi. I'm so confused.

wie bitte?

Jau, nyt on päässy yliopistoki alkamaan ja olo on aika samanlainen ku sillon joskus ennen muinoin fuksivuosina. Oon ihan hukassa. Missä mun pitää olla, mitä mun pitää tehdä, aapua? Mutta, zum Glück, täällä on mun lisäks 4 vähintään yhtä hukassa olevaa suomalaistyttöä! Mä aluks ajattelin, et toivottavasti ei oo suomalaisia, niin on pakko puhua vaan saksaa, mutta oonhan mä ny huojentunu, ku saa välillä pälpättää omalla äidinkielellään. Ja on sitte semmosia kavereita, jotka lähtee takuuvarmasti mun kanssa reissaamaan, ja joille voi soittaa sitte ku tulee koti-ikävä ja haluaa vaan syödä jonku kanssa suklaata ja kuunnella Robinia.

Kampus-aluetta

Vaikka on vähän avuton hukka-fiilis, niin on pitkästä aikaa kuitenki semmonenn olo, että kyllä kaikki järjestyy. Kaikki vaikuttaa niin avuliailta ja ystävällisiltä ja aina voi sitte kuitenki pelata sen "mä oon vaihtari, emmä tajuu" -kortin.

 

Ylläolevassa kuvassa oon tosi nohevana saksan intensiivikurssilla. Otin Oberstufe -kurssin, eli sen kaikista korkeatasosimman. Mä koen, että mun kuulus olla tolla tasolla, ja uskon, että se alempi taso olis voinu olla mulle liian simppeli, mutta, auta armias kuinka hukassa mä tuollakin olen! Keskittymisen ei tarvi herpaantua ku kaheks sekunniks, nii kärryt on menny jo pitkän matkan ilman mua. Tää tuo myös mieleen ihanat fuksivuodet, ku iski vähän vasten kasvoja se, että kaikki saksan kurssit on tosissaan ihan saksaks. Ja eniten ärsyttää tolla kurssilla se, että se täti antaa meille aina läksyjä.. Emmä haluu vielä.. 

Näin sen kuuluis mennä??

Mutta ilta oli tänään oikeen rentouttava. Käytiin Suomi-tyttöjen kanssa syömässä keskustassa. Ruoka oli hyvää ja juttua riitti kaikilla. Lisäks saatiin ihmetellä kuinka halpaa jäätelö voikaan olla. 1 pallo = 1 euro.

Tschüss ja bis bald!

Ein prosit!

Ekat päivät epämääräsenä haahuilijana alkaa olla takana. Ensivaikutelma on säilyny ja täytyy kyllä sanoa että tää Hildesheim on ihan valtavan kaunis kaupunki ja ihanan idyllinen. Eilen esimerkiks tossa leipomon edessä päivysti iso hanhi. Ei oo ainakaan luonto kaukana ja tollee.

Perjantaina tosiaan oltiin siellä Hannoverissa juhlistamassa Wiedervereinigungia, eli Saksan jälleenyhdistymistä. Oli mielenkiintosta kuulla, että esim. tän mun kämppiksen vanhemmat ei olis koskaan varmastikkaan edes tavannu, jos Saksat olis jääny erilleen.

Hannoverissa oli siis semmoset koko kansan juhlat, jotka on joka vuosi eri osavaltiossa, ja tänä vuonna sattu hyvin, että ne oli täällä Niedersachsenissa. Ne oli niinku valtavat ulkoilmamessut, jossa oli paljon ruokaa ja olutta. Siellä oli myös kaikilla osavaltiolla oma ständinsä ja monilla oli vielä joku ruokajuttu siellä jne. Niin siinä pääsi matkaamaan periaatteessa koko Saksan läpi yhessä iltapäivässä ;) Ihmisiä siellä oli ihan valtavan paljon, ja tunnelma oli tosi hyvä, vaikka paikalla oli myös miljoona ja tuhat poliisisetää kunnon mellakkavarustuksissa.

Annin kanssa Brandenburgin portilla :D

Thüringiläista Bratwurstia ja tummaa olutta

Maschsee Hannoverissa

Eilen päätin päivällä olla reipas ja mennä shoppailemaan vähän tonne Hildesheimin keskustaan. No, voin sanoa, että rahasta eroon pääseminen ei tuu oleen tän reissun ongelma. Haluan ostaa ihan valtavan paljon kaikkea. About kaiken mitä nään. Melkeen. Nytki sain ihan hyvin rahaa tuhottua, kun ostin pari villapaitaa, laukun ja vähä jotain kosmetiikkaa (mikä ei edelleenkään oo kallista). Mutta nuo oli kaikki semmosia asioita, jotka olin suunnitellukki ostavani täällä, joten ei haittaa vaikka vähän rahaa kulu.

Ei oo syksy ihan vielä!

Illalla oli sitte alkupäivien kohokohta tiedossa ku mentiin mun tuutorin, Christianen, kanssa Oktoberfesteille täällä Hildesheimissa. Ja sitä vartenhan mun piti se dirndliki ostaa! Tunnelma siellä oli iiiihan huikee. Bändi soittaa jotain kansanmusiikkia, jengi laulaa mukana iha sydämen täydeltä ja tanssii penkeillä, ja melkeen kaikilla dirndlit ja lederhosenit päällä. Mäki osasin yhessä laulussa jopa laulaa mukana! Ein prooosit, ein prooosit jne. Oli kyllä ikimuistonen kokemus. Mutta joku olis voinu varottaa mua hieman, et se olut on ihan valtavan vahvaa...

Mun upee dirndl!

Täällä mä oon näiden saksalaisten juhlissa

Semmosta. Huomenna alkaa sitten yliopisto. Onneks, täytyy sanoa. Sitte ei oo enää niin paljoo tätä vapaa-aikaa. Säästyy liialta ajattelulta ja shoppailulta. Mielenkiintosta myös nähä, mistä kaikkialta tänne on tullu vaihtareita. Fingers crossed, että olis edes joku jostain pohjoismaasta.

bloß kein Stress

Kai se on pikkuhiljaa uskottava. Meitsi on Saksassa.

Keskiviikko oli ihan valtavan pitkä päivä, ku ensin ajettiin äitin kans Seinäjoelta Helsinkiin, ja sitte lennoissa meni kans semmonen viis tuntia, ku jouduin venailemaan koneen vaihtoa Köpiksessä pari tuntia, ja sitte vielä meni ainaki tunti, ennenku päästiin Hannoverista Hildesheimiin, huh. Lentokoneessaki oli niin tosi sekavia fiiliksiä ku alko tajuumaan mitä on tullu tehtyä.

Mutta ku päästiin mun uuteen kotiin, niin kaikki oliki tosi hyvin. Kämppä oli paljon paremman näkönen ku kuvissa, ja mun huone on valtava.. ja se parveke.. Kämppis on tosiaanki iha huippu, ja vaikuttaa olevan vähintään yhtä innoissaan mun tulosta tänne ku mä.

Mun lukaali

No keskiviikkohan meni aika pitkälti lähinnä sit vaan ihmettelyyn ja nukkumiseen. Käytiin me mun tuutorin kanssa sitte vielä kaupassa illalla hakemassa vähä välttämättömyyksiä. Ja mä taas yllätyin siitä, kuinka halpaa täällä onkaan Suomeen verrattuna. Paras esimerkki on ehkä se, että 1,5 litran pullo vissyä maksaa 20snt. Sit oli vielä aika paha tilanne siellä kaupassa, ku siellä oli Lindtin suklaapalloja, niinku niitä maailman parhaimpia suklaa-asioita mitä on ja mitä ei saa Suomessa mistään. Yritän vastustaa kiusausta mahdollisimman pitkään.

Eilen pääsin sitte tekemään jo vähä jotaki. Lähettiin mun tuutorin kanssa heti aamusta Hannoveriin ettimään mulle Dirndliä, ja kyllähän me semmonen mulle löydettiinki, jess. Mä en tiiä kuinka normaalia on ostaa vieraassa maassa oleskellessaan ekana päivänä kyseisen maan "kansallis"puku. Mut onneks mä oon kuitenki muuten ihan normaali. Sit me vielä hetki pyörittiin Hannoverissa ja syötiin kuulemma maailman parasta jätskiä ja lähettiin takas Hildesheimiin. Käveltiin täällä keskustan läpi mun kotiin, niin mä sain vähä nähä Hildesheiminki keskustaa. Ylisöpö.

Näkymät meitsin parvekkeelta

Hildesheimin toria

Illalla näin sitte vielä Ainon (eli mun rakkaan ystävän, jos joku ei vaikka tienny) saksalaista serkkua Alexia. Alex on ihan hullunhauska tyyppi ja oli huippua nähä vihdoin ihmistä, jonka kanssa oot jutellu jo monta kuukautta. Se haki mut sen überhienolla avosporttibemarilla ja sit me kaahailtiin yhteen raflaan Hildesheimin laidalle. Se oli semmonen baijerilaistyylinen paikka, ja aivan valtavan kaunis, ja jossa ruoka (lue: olut) oli ihan valtavan hyvää.

Sain mun kämppikseltä eilen tommosen julisteen Saksasta, jotta voin merkkailla sinne, missä kaikkialla oon käyny sitte. Ja eilen ku selitin, mitä kaikkee haluan tehä tän vaihdon aikana, niin tajusin että hittovie, tässähän voi tulla kiire. Heti vaan tykittämään kalenteria sitte täyteen ku lukujärjestykset selviää! Ja täällä mun huoneessa oli tommonen kiva taulu, joka sopii mun ongelmien pakenemiseen paremmin ku hyvin :D

Tänään täällä on kaikki paikat kiinni, koska tänään juhlitaan Saksan yhdistymistä. Tage der deutschen Einheit. Sitä meki mennään Annin (mun kämppiksen) kanssa juhlimaan Hannoveriin, siellä on kuulemma isotki meiningit. Ja huomenna olis luvassa Oktoberfestit, jonne pääsen sitte laittamaan ton mun uuden dirndlin ;)

Bis bald!