kahdet joulumarkkinat ja yks eksistentiaalikriisi

Nonii, eiköhän oo pikkuhiljaa joulumarkkinoilla käyty iha riittämiin. Lauantaina oltiin Braunschweigissa vähä shoppailemassa. Ei oikee oltu jaksettu tarkemmin tutustua sen kaupungin antimiin, katottii vaa missäpäin suunnilleen keskusta on asemasta ja mentiin. Olin nähny muutamaan otteeseen mainoksia semmosesta ostoskeskuksesta ja aateltiin et ois kiva jos se löytys. No tota. Siellä oli semmone jäätävän kokonen linna, josta aateltiin et toi on varmaa joku kaupungintalo/museo tms. Vaan ei. Se oli se ostoskeskus. Joo sen nimi on niissä mainoksissa kyllä näkyny "Schloss Arkaden", mutta ei ny iha soinu kellot. Se oli aika valtasa ja siellä saatiin aika hyvin aikaa kulumaan, vaikka kukaan ei oikeen sitte loppujen lopuks ees ostanu mitään. Sit mentiin Vapiaanoon syömään, koska sieltä ny vaa saa niin hyvää pastaa, mut sielläki saatiin kummasti aikaa kulumaan ku jonotettiin ikuisuus. Sit ne joulumarkkinat tuliki kierrettyä vähä vauhdilla, koska siinä meinas tulla sitte jo kiire junaan. Mutta löysin kummipojalle ainaki hyvän lahjan, jee! Nii joo, ja haluutteko kuulla. Ne joulumarkkinat oli muute ihanat. Oliko yllätys?

tuosta, ostoskeskus.

 Ja tänään sitte käytiin Goslarin joulumarkkinoilla. Se ja toi eilinen paikka on molemmat noin puolen tunnin junamatkan päässä Hildesheimista, eli ei tarvinnu kauaks lähtee. Nyt oliki sitte iha tarkotuksena vaan kiertää joulumarkkinat ja syödä kaikkee hyvää nii ehti keskittyä siihe olennaiseen nyt sit. Siis mä voisin kyllä oikeesti hengailla noilla joulumarkkinoilla vaikka kuinka. Valtava ihmistungos, liikkumaan pääsee aina välillä, mutta silti hymyilyttää. Ennenkuulumatonta. Nyt löyty viimeset joululahjatki ja eka glühweinmukiki lähti joukkoon. Niissä siis on joku kahen euron pantti aina, eikä mitenkään ennenkuulumatonta että niitä lähtee ihmisten matkaan. Pitää vielä Hildesheimin torilta hakee yks, koska parillinen määrä on aina kiva. Tuolla oli myös semmonen "metsä" missä ihmiset sitte joi just glühweinia ja muita kuumia juomia. Pienelle aukiolle siis laitettu kasa kuusia, niihin valtavat määrät jouluvaloja ja sitte semmosia "seisomapöytiä" ja siellä sitte hihiteltiin ja lipitettiin hehkuviiniä.

tässä siellä metässä!

Ja sitte mulle tuli viikonloppuna nyt ekaa kertaa se fiilis että eieieiei, mä en oo yhtään valmis palaamaan Suomeen. Siis tosi kiva mennä ny jouluks käymään, mutta sillo helmikuussa... EI. Mä en oo valmis. Täällä elämä on kuitenki suht lepposta, vaikka ny on ollu niitä vaikeuksia välillä. Mutta Suomessa pitää olla taas aikunen, maksaa hullun korkeeta vuokraa, maksaa laskuja, opiskella ihan tosissaan (yks gradu vissiin alkais häämötteleen nurkan takana), käydä töissä ja hoitaa vielä niitä luottamustoimia, joihin on ittensä änkeny ja kohdata muutenki taas todellisuus. Noup. Mä jään tänne juomaan glühweinia.