Eli, en nyt ihan sitte ollu sillon seuraavana päivänä tikissä vielä. Enkä oo vielä tänäänkään. Tätä tautia on nyt jatkunu mukavat 7 päivää. En ny halua tarkemmin yksityiskohtiin mennä, koska inhottava tauti. Normaalin ruoan syöminen vois olla pikkuhiljaa jees, mutta ei tällä menolla pääse ainakaan ne vaihtokilot kertymään. Jos jotain positiivista haluaa väkisin ettiä.
Tässä saanu sitte sellasiaki jännitäviä kokemuksia kokea, ku lääkärissä käynti Saksassa. Ku täällä ei oo semmosta terveyskeskuksen tapasta juttua, vaan tää homma toimii periaattees yksityisten klinikoiden avulla, ja kaikki on sitte jotenki vakuutettu tms. En ihan oo saanu jutun juonesta kiinni täysin. Toivottavasti ei lämähdä ihan kauheet lääkärilaskut postilaatikosta lähitulevaisuudessa. Onneks on toi matkavakuutus kuitenki kaiken varalta.
No, VIIKON päästä pitäis alkaa saada jotain tuomiota sitte tuolta lääkäristä. Toivottavasti ny alkais itellään jo helpottaa. Tarkotus olis kuitenki yrittää elää vähän normaalia elämää, kerta ei olo sinänsä oo viime päivinä mitenkään tosi huono ollu, vähä ny tietty aina riippuen siitä, paljoko saa ruokaa pysymään sisällä. Viimestään viikon päästä olis kyllä kiva olla kunnossa, nii pääsis Berliiniin..
Semmosta, että hengissä ollaan vielä, vaikka hiljasta onki ollu. Kyllä tää tästä. Koti-ikävä on kyllä nostanu melkosesti päätään näiden viime päivien aikana. Olo on ollu vuorotellen jotakuinkin tämmöne:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti