Välillä voi myös ärsyttää

Torstai oli kyllä niin tuhottoman täynnä vastoinkäymisiä ettei mitään järkeä. Meillä oli kaheksalta aamulla ilmottautuminen kaupungille. Sitä varten piti ottaa passikopio. Kävin edellisenä päivänä kopioimassa mun buddyn (=tutorin) luona mun passin. Aamulla ku piti lähteä sitte sinne kaupungintalolle nii huomasin, että se mun passi oli jääny sinne tulostimeen. Voiny. No josko ne huolis tän ajokortin henkilöllisyystodistukseks? No eipä tietenkään, "huomenna uudestaan". Seuraava asia oli sitte se, että sim-kortti ilmotti tekstiviestillä, että tämä muuten suljetaan nyt, koska sun tiedot ei oo oikeet. Ei muutaku kauppaan sönkkäämään saksaks, että mitähä tämä tarkottaa. Tiedot muutettiin ja piti lähtee toimimaan tuota pikaa taas. Ei lähteny. Sitte meidät vielä houkuteltiin yliopistolle ottamaan ESN:n 25-synttärikuvaa, ja jos tulee ajoissa nii saa vohluja. Ajattelin, että jes, vohvelit pelastaa tän päivän! Päästiin paikalle hyvissä ajoin, mutta: "joooei, nää loppu just". NO EI SITTE.

No, siellä kuvan ottamisen yhteydessä meillä oli kyllä kuitenki huippuhauskaa, ja sain myös ostettua Universität Hildesheim -hupparin, joka on aivan maailman ihanin. Illalla alko sitte myös puhelin vihdoin toimia, ja mun buddy oli laittanu mulle ja yhelle italialaiselle pojalle ruokaa, mikä oli valtavan hyvää, ja mikä parasta, sitä oli paaaljon! Lisäks sai jätskiä ja keksejä ja skumppaa. Kyllä siinä sitte taas elämä kuitenki voitti.

Finland ja ESN 25v.!

Cosyyy

Olipa pitkä valitusvirsi. Mutta niinku jo totesin, kaikki järjesty ja hyvä ruoka korjas pahan mielen. Tänään käytiinki sitte Hannoverissa eläintarhassa. Siellä oli hirmun paljon jännittäviä eläimiä. Jääkarhut, leopardit, virtahevot ja vuohet oli mun lemppareita. Katottii myös semmone lintushow, jossa isot kotkat lensi iiihan meidän päiden yli, se oli hurjaa. Käytiin reissun päätteeks sit vielä syömässä, Primarkissa ja jätskillä. Toi jätski on vaan jotain ihan liian hyvää täällä, ja sitte ku on vielä kaikkia ihan hämäriä makuja. Tänää söin esim. suklaachilijäätelöä. Omnom.

Hannover on kyllä kaupunkina semmone, et se on ehkä vähä vieny mun sydämen. Siellä on jotenki vaan niin paljon kaikkea nähtävää, ja se tunnelma on siellä jotenki aivan ihana. Sitä on vaikee kuvailla, mutta siellä tulee vaan jotenki tosi onnellinen olo aina. Onneks se on vaan puolen tunnin junamatkan päässä!

 

Niijajoo!! Huippua ku sain vihdoin kierrettyä noi maablokit ja nään nyt ruutu.fistä Vain Elämään! Ihanaaa!